Koulutuksen tavoitteet-Työelämän vaatimukset

Hyvin ajankohtainen ja merkittävä asia alaamme koskien on koulutuksen ja työelämän yhteen sovittaminen. Koulutusasioista päättävät tahot korostavat tavoitteissaan työelämälähtöisyyttä ja toisaalta haluavat kädentaitojemme olevan kilpailutasoa tavoittelevaa. Jo nämä tavoitteet mielestäni ovat keskenään ristiriidassa.

Väkisinkin tulee mieleen, ovatko nuo päättävät tahot vieraantuneet täysin kukkakaupan arjesta?  Vai onko mahdollista, että Suomessa on niin suuria alueellisia eroja kuluttajien ostokäyttäyttäymisessä, että tuollaiset tavoitteet voi toteutua käytännön työssä?

Laman ja samanaikaisesti kukkamarkkinoiden jakautuessa on asiakkaidemme ja kukkakauppojemme välille muodostunut kuilu, jota ei pitäisi syventää entisestään epäjohdonmukaisilla päätöksillä. REALISMIA NYT PELIIN! Jokainen meistä ymmärtää, että 15-30 € kertaostoilla ei vielä päästä sidonnan osalta "kikkailun" makuun. Surusidonnassa myös eletään muutoksen aikaa, keskiostokset tahtovat olla jatkuvasti laskusuunnassa. Morsiusparit pääsääntöisesti käyttävät hääbudjettinsa morsiuskimppuun ja sulhasen vieheeseen, tilakoristelut melkein poikkeuksetta halutaan tehdä itse. Samanaikaisesti perinteiset kukkakaupat taistelevat kannattavuutensa puolesta ko. markkinatilanteen sekä kohoavien kustannusten vuoksi. TÄMÄ ON SITÄ ARKIPÄIVÄÄ!

Jos lähdetään liikkeelle ruohonjuuritasolta, niin mitä koulutuksella tavoitellaan? Koulun tavoitehan on valmistaa ammattitaitoista työvoimaa työmarkkinoille. Millaisia työntekijöitä kukkakauppa-ala sitten tarvitsee? Ensimmäisinä ominaisuuksina kaikille tulevat tietenkin mieleen hyvä sidonta- ja asiakaspalvelutaito sekä laaja tuotetuntemus, kyllä vaan! Mutta vähintäänkin yhtä tärkeitä asioita ovat tuotteistaminen ja markkinointi sekä niiden merkityksen ymmärtäminen kannattavassa liiketoiminnassa. Tärkeää on muistaa, että markkinointia on kaikki, mitä yritys tekee tai miltä se ulospäin näyttää. Toisin sanoen, alan kokonaisvaltainen tuntemus on oleellisinta.

Olen nähnyt ja kokenut kukka-alan kiemuroita jo 16 vuoden ajan, niin työntekijän, yrittäjän, esimiehen kuin opiskelijankin näkökulmasta. Tällä hetkellä työskentelen palkansaajana kukkakaupassa ja opiskelen Floristimestarin erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa.
Paras anti tämän hetkisessä koulutuksessani on ollut uudet ystävät ja samalla erittäin tärkeän verkoston muodostuminen saman alan ihmisten kanssa. Vuorovaikutus opiskelijaryhmämme sisällä on virittänyt hyviä keskusteluja alaamme liittyen ja saanut meidät ajattelemaan asioita laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmin.
 Jos vaikka omalta kohdaltani  Floristimestarin ammattinimike jäisikin saavuttamatta, niin sitä oppia jonka olen saanut tämän vajaan kolmen vuoden aikana, ei minulta kukaan voi ottaa pois. Enkä väitä, että olisimme niinkään saaneet aina valmiita vastauksia kysymyksiimme, vaan olemme oppineet ajattelemaan itsenäisesti ja luovasti, maalaisjärkeä unohtamatta.                        

Kuvat on otettu IPM- messuilla 2012

-Kirsi

PALJASTUKSIA

Lähestyvän Naistenpäivän (8.3.2013) innoittamana päätin kirjoittaa miehistä. Nimittäin miehistä kukkakaupan asiakkaina, jotka ostavat kukkia rakkaalle puolisolleen tai tyttöystävälleen.

Muinaishistoriaa on se ajatus, että mies ei selviytyisi mallikkaasti kukkakaupassa itsekseen. Asiakaspalvelijana ja naisena antaisin täyden kympin miehille heidän tavastaan lähestyä asiaa, sillä kaiken takanahan on NAINEN! :)

Useimmiten siis mies tavataan kukkakaupassa puolison syntymäpäivänä, hääpäivänä, äitienpäivänä, ystävänpäivänä ja naistenpäivänä.

Kaikkihan sen tiedämme, että meitä naisia ja miehiä kiinnostavat hyvin erilaiset asiat. On siis melko harvinaista, että mies muistaisi minkä väriset verhot kotona on tai että mikäs se puolison lempiväri tai – kukka nyt taas olikaan. Mutta useimmiten mies muistaa ne puolison ”inhokit”, HIENOA! Poikkeus vahvistaa säännön sanotaan. Nuoren sukupolven miehet muistavat hienosti puolisoidensa tai tyttöystäviensä lempivärin ja osaavat jopa nimetä sen lempikukankin, MAHTAVAA!

Totta on myös se, että me suomalaiset emme ole sellaista ”I LOVE YOU” – kansaa. Rakkauden tunnustuksia ei satele tämän tästä puheissamme, niin kuin Amerikoissa. Väitänkin, että vähäeleisyytemme ja hienotunteisuutemme sisältävät monin verroin enemmän aitoutta kuin tuolla isossa maailmassa konsanaan. Rakkaus ja välittäminen meillä koostuvat pienistä osasista, jotka me osaamme tulkita toistemme teoista, katseista, yhteisissä hetkistä jne.
 Mies kukkakaupassa kuuntelee mielellään suosituksia, tekee päätöksensä jahkailematta ja ostaa AINA parasta, mitä rahalla saa, siis poikkeuksetta. Mies ostaa AINA hienointa ja komeinta. Ja vaikka budjetti olisikin jostain syystä vähäisempi, mies valitsee aina sen komeimman kukan. Entäs se väri sitten? Mies valitsee useimmiten punaisia kukkia. No, sehän on selvä! Punainen on rakkauden ja intohimon väri.

Niin kuin jo aiemmin on todettu, kukkien antamisen tärkeimpiä syitä ovat toisen ihmisen huomioon ottaminen ja ilahduttaminen. Miehet ovat hienosti ns. asian ytimessä, valitessaan kukkia puolisoilleen, viestien näin rakkauttaan ja välittämistään.
Paljastukset loppuivat nyt tähän. :D

-Kirsi-
 
 

Aloitetaanpa tämä blogi ensimmäisellä blogikirjoituksella, vihdoinkin!

Tämä blogi sai alkunsa keskusteluista, joita olemme keskenämme pyörittäneet suuntaan jos toiseenkin. Huomasimme kuinka paljon floristisella alalla on epäkohtia, joihin haluaisimme muutosta.
Näistä epäkohdista eniten on keskustelua aiheuttanut floristisen alan jakautuminen "meihin ja teihin".
Olemme myös miettineet olisiko Suomeen jo aika perustaa yhdistys, joka tuo julki näitä epäkohtia ja yrittää tehdä näihin muutoksia. Voisiko Suomessa olla toinen floristisen alan yhdistys (tai liitto) Suomen kukkakauppiasliiton rinnalla?
Voi tietenkin olla ettei kaikki alamme ihmiset tätä tulisi hyväksymään, mutta olisi varmasti hyvä saada uusia tuulia meidänkin pieniin piireihimme.
Ajatuksia on herännyt myös siitä miten floristisenalan ja tutkintotoimikunnan puheenjohtajat voivat olla saman henkilön alla. Eikö se aiheuta minkäänlaista ristiriitaa asioissa? Tietenkin Skkl:on toiminta tulee pitää erillään tutkintotoimikunnan toimista, mutta kuinka tämä pystytään takaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Eikö floristin ammattitutkinnon että floristimestarin eat:n perusteita luodessa kysytä mielipidettä sekä ttk:lta että Skkl:ta silloin kun uudet perusteet ovat "lukukierroksella". Siis ennen perusteiden hyväksymistä. Nythän mielipiteen / ajatukset tulee allekirjoittamaan sama henkilö.

Tällä ei ole tarkoitus todellakaan mollata tai loukata ketään, nämä ovat asioita jotka ovat keskustelua aiheuttaneet.

Nämä ovat nyt esimakua siitä, mitä tulemme blogissamme pohtimaan.
Toivomme kommentteja kirjoituksiimme.